Surun päivä :(

Sunnuntai 28.10.2012 klo 18.12 - Jaana

Viime kirjoituksen jälkeen Caron syöminen huonontui ja eilen ei syönyt enää muuta kuin viiliä. Mutta silti halusi kävellä metsässä vielä eilenkin ja leikki pallolla. Perjantaina kun leikittiin, niin Caro taas kipristi nenää niinkuin aina kun kyttää, että milloin pallo liikkuu ... miua alkoi ensin naurattamaan ja samantien se muuttui itkuksi, kun tajusin kuinka ikävä miulle tulee... Caro vähän aikaa miua katteli ja tuli sitten miua lohduttamaan... pökki miua kuonolla, että ei mitään hätää...

Eilen jo päätin, että maanantaina soitan eläinlääkärille ja se päätös vähän helpotti oloa. Sitten eilen illalla kymmenen aikaan, kun oltiin lähdössä iltapissille, niin Caro ei päässytkään omin avuin ylös makuulta ...mie sitte autoin hänet jaloilleen ja pysty ite sitte kävelemään. Mutta oli ressukka aika hämmentynyt.

Caro nukkui yön miun sängyn vieressä ja mie välillä rapsuttelin ja silittelin häntä, välillä oltiin "käsi kädessä" eli Caron tassu oli miun kädessä.... Nukkui välillä ihan rauhallisesti. Ja aamulla söi viiliä ja teki tarpeensa, mutta piti auttaa jaloilleen. 

Aamulla viestittelin meidän eläinlääkärille ja sovittiin, että hän tulee tänään puolenpäivän aikaan antamaan Carolle viimeisen piikin. 

Kiitos Caro, että saatiin siun oman tahtosi mukaan nauttia näistä loppupäivistä lähes viimeiseen saakka. Tänään olit niin väsynyt, mutta kun lekuri tuli, niin johan pääsit itse jaloillesi ja vähän haukuitkin....

Ja iso Kiitos Kirstille Caron hyvästä hoidosta.

Nyt Caro nukkuu meidän mökillä Fugan ja Wilman välissä. Miulla on kauhee ikävä ja meidän talo tuntuu niin tyhjältä .... mutta joskus vielä meillä tepastelee Caron lapsenlapsi.... sitä odotellessa....

Caro mennä porskuttaa

Keskiviikko 24.10.2012 klo 15.09 - Jaana

Caro on nyt viikon ajan syönyt pienempää lääkeannosta. Kaulassa on ne turvonneet imusolmukkeet, mutta ne eivät ole kasvaneet ja hengitys kulkee hyvin. Kuonon turvotus on hävinnyt, mutta jalka on edelleen turvoksissa ja se vähän haittaa liikkumista, välillä hyppii kolmella jalalla menemään ja välillä vähän nilkuttaen. Joskus kannan hänet yläkertaan, ettei jalka rasitu turhaan.

Pieniä metsälenkkejä ollaan tehty kolme-neljä päivässä ja ihan Caron omasta pyynnöstä.  Mennään rauhallisesti ja silloin Caro kulkee lähes nilkuttamatta. Nyt on ollut onneksi välillä kivoja ilmoja, niin ollaan saatu olla enemmän muutenkin ulkona ja pihalla touhuamassa. Ja siitäkös tuo koissu niin tykkää :)

Ruokahalu ei ehkä ole enää samanlainen, mutta syö kumminkin ihan hyvin. Päivä kerrallaan mennä porskutettaan ja nautitaan yhdessäolosta.

Caron oma tahto

Perjantai 19.10.2012 klo 14.25 - Jaana

Eilen aamulla Caro ei syönyt kaikkea ruokaa, vaan noin kolmasosa jäi kuppiin. Lääke oli siinä seassa, joten en tiedä saiko koko annosta. No Caro oli paljon reippaampi eilen, leikittiin pallolla pihalla ym :) ...päiväannoksen söi hyvin, siinä ei ollut lääkettä. Iltaruoan seassa taas oli lääke ja sitä vaan vähän nuuhki ja meni pois, mutta söi sitten papuja kuivana ja viilin viilinä.

Caro vaan vissiin päätti, että hän ei halua olla lääketokkurassa. No sain kuitenkin iltaviilin seassa annettua puolikkaan tabletin, koska eihän sitä lääkitystä ihan ykskaks voi lopettaakaan. Yö meni todella hyvin, miekii sain nukuttua paremmin. Caro ei ole kertaakaan miua herättäny yöllä, että pitäis päästä ulos. Mut mie oon kuitenkin nukkunu aika huonosti ja kuulostellu, että jos sillä ois hätä.

Tänään aamulla ei taaskaan kelvannut ruoka, mutta söi viiliä johon pistin puolikkaan tabun sekaan. Ja sitten myöhemmin pyöritteli namipalloa innoissaan. Päivällä pihalla taas pelattiin pallolla ja tehtiin pieni kävely metsässä eikä Caro ontunut yhtään. Jalka sekä kuono ovat vielä turvoksissa, mutta ne eivät haittaa.

Tiedänhän minä sen, että isommalla lääkityksellä saattais elämä olla vähän pidempi, mutta lopputulos on kuitenkin se sama. Joten olen Caron kanssa samaa mieltä, että me mennään pienemmällä annoksella, koska mieluummin mie katselen loppuajan pirteämpää koiraa, kuin lääketokkurassa olevaa ja suurimman ajan nukkuvaa koiraa. Ja näyttää tuo koirakin nauttivan taas, kun jaksaa leikkiä ja vähän kävelläkin pihalla.

Ei se elämän pituus vaan se elämän laatu <3

Surullista ...

Keskiviikko 17.10.2012 klo 14.10 - Jaana

Caron patit on pysyneet nyt aisoissa, mutta on tullut muuta vaikeutta koissun elämään. Toissayön aikana Caron oikea takajalka oli turvonnut ja kuumotti nivelen kohdalta. Meni sitten ontuen eteenpäin. Eilen meni kylläkin välillä kolmella jalalla ja muutaman kerran kannoin hänet portaat ylös, kun ei uskaltanut mennä itse.

No yön levättyään aamulla taas kulki kaikilla jaloilla, vähän vaan nilkutti, mutta nyt on sitten kuono vähän turvonnut. Hengitys kulkee kuitenkin hyvin ja on syönyt ihan hyvin, paitsi nyt päivällä vähän jäi kuppiin.

Eilen meitä kävivät katsomassa miun toinen veli tyttärineen ...Kiitti paljon teille tytöt <3 <3 , Caroa piristi kummasti, olisi vaan niin kovasti halunnut pelata tyttöjen kanssa pallolla.

Vielä Caro pihalla tänäänkin miulle palloa tarjos, että leikitään.... sisällä sitten vaan enimmäkseen nukkuu .... ei taida olla enää montaa päivää jäljellä .... surullista katsoa, kun muutama kuukausi sitten oli vielä niin meneväinen koira ja nyt on muisto vain siitä ... rakas ressukka <3

Ikävää kerrottavaa

Tiistai 9.10.2012 klo 15.09 - Jaana

Nyt on sitten niin, että Caron kaulassa olevat patit on vähän kasvaneet ja niskaan on ilmestynyt pari uutta... silmistä vuotaa välillä nestettä ja välillä hengitys on äänekkäämpää, joka johtuu siitä, että turvonneet imusolmukkeet painaa rintakehää. Vielä nostetaan lääkeannosta, mutta se väistämätön on kohta edessä :(

Caro syö vielä hyvin ja leikkii leluilla sekä juoksentelee pihalla, mutta jos syöminen vaikeutuu, niin se on sitten menoa.... ei voi muuta kuin elää tätä hetkeä ja tehdä koissun loppuelämästä jotensakin mukava.

Caron syksyä

Perjantai 5.10.2012 klo 15.44 - Jaana

Caro on voinut ihan hyvin, väsyneempi tietenkin on verrattuna entiseen terveeseen koissuun. Pihallakin käy välillä jopa makoilemaan, mikä oli hyvin harvinaista ennen, mutta haluaa edelleen leikkiä leluilla. Remmilenkeillä ei tietenkään voida käydä, kun kaulapanta painaisi patteja kaulassa ja valjaat taas hiertäisi kainaloissa olevia. Joten käydään pienempiä kävelyitä tuossa lähimetsässä... siellä Caro voi kulkea vapaana, niinkuin ennenkin. Ja onneks on tuo oma piha, missä Caro voi touhuta ja liikkua omaan tahtiin.

Ruokahalu on hyvä, mutta hän on edelleen aika laiha.... se vaan taitaa kuulua taudin kuvaan, että tuo paino ei oikein nouse. Mutta pääasia, että syö. Pikkuhiljaa ollaan siirretty aamuherätystä ja lääkkeenantoa seitsemään, ei ollut mitään järkeä herätä niin aikaisin, kun ei ole työhön menoa... nyt ei välttämättä tarvi edes käydä uudelleen nukkumaan. Samoten sitten illalla ruoka ja lääke klo 19.00. Pysyy lääkkeen vaikutus sitten tasaisena.

Caro on miun kaa touhunnu pihahommia... haravointi etenkin on Carosta kivaa. Mie ku haravoin lehdet kasaan, niin Caro tiputtaa lelun sinne keskelle ja sitten alkaa sitä etsimään sieltä.... joten kohta on kasa levällään, mut pääasia että Carolla on kivaa :) Pari kuvaa viikolta.